YHTEISÖASUMINEN ON ASUKASKESKEISTÄ

Yhteisöllinen asuminen on nyt nosteessa ja tuulettaa myös yksipuolista suomalaista asuntotuotantoa. Mallia otetaan mm Tanskasta, jossa erityyppisiä yhteisöasumisen muotoja on toteutettu yhä enemmän.

Englanninkielinen termi extended home, laajennettu koti, kuvaa hyvin modernia yhteisöasumista. Asukkailla on oma reviirinsä, oma kotinsa, mutta lisäksi he pääsevät nauttimaan yhteisten tilojen tarjoamista eduista.

On asuinyhteisön itsensä päätettävissä, mitä nämä yhteiset tilat ovat ja miten niissä toimitaan. Malleja on yhtä monta kuin yhteisöjäkin. Kyseessä onkin varsin asukaskeskeinen asumismuoto.

Tämän tyyppiseen asumismuotoon mieltyneet harrastavat monesti kimppakyytejä, ruokatarvikkeiden yhteistilauksia ja monenlaista naapuriapua. Senioritalossa naapuriapu onkin korvaamatonta, sillä sen avulla voidaan ehkäistä monia ongelmia ja tuottaa hyvää mieltä arjen askareissa. Sosiaalisen kanssakäymisen merkitystä ihmisten jaksamiselle ja terveydelle on tutkittu paljon. Tutkimukset ovat yksimielisiä siitä, että yksinäisyys on  pahinta myrkkyä ja että hyvät sosiaaliset suhteet arjessa edesauttavat vireyttä, jaksamista ja jopa vähentävät sairastuneisuutta

Yhteisöasumisen kehittämisohjelmamme:

YHTEISÖASUMISEN ASKELEET

I Yhteisöasumista kohti 

        onko minusta yhteisöasujaksi
        hyvän elämän työpaja

II Yhteisöllisyyden rakentaminen 

        yhteisöllisyyden synty ja sen ylläpito eri vaiheissa
        teema-asuminen

III Asumisyhteisön perustaminen

        visio

        juridinen muoto

        rahoitusmahdollisuudet

IV Tilojen suunnittelu

        yhteisön tarpeet

        kokemuksia

        taloudelliset realiteetit

V Talous

        budjetointi ja seuranta

        kokemuksia

VI Hallinto

        hallinnon tehtävät

        malleja

        asukkaan rooli

VII Eläminen

        yksityistä ja yhteistä

        mikään ei tapahdu itsekseen

        ongelmia ja ratkaisuja